Usein kysytyt kysymykset

OLEN LUKENUT FACEBOOKIN KESKUSTELUPALSTOJA HYDROVILJELYSTÄ JA PÄÄNI ON AIVAN PYÖRÄLLÄ. ONKO (PUOLI)HYDRO OIKEASTI NIIN VAIKEAA?

Ei ole. (Puoli)hydron paras puoli on nimenomaan helppous. Kun istutat kasvit oikein, sen jälkeen voit olla huoletta. Eikä istuttaminenkaan vaikeaa ole, kunhan muistat muutaman perusasian.

 

  • Älä istuta kasveja niiden lepoaikana, vaikka tekisi mieli. Ne kestävät istutuksen yleensä hyvin keväällä ja kesällä.
  • Kun käytät nimenomaan hydrosoraa (ei lecasoraa), soraa ei tarvitse huuhdella eikä happamuutta mittailla.
  • Älä istuta liian syvään. Juurenniskan täytyy jäädä pinnan tuntumaan. Juurenniska on siis se kohta, josta ensimmäiset juuret lähtevät. Jos kasvi on kasvanut mullassa, istuta se samalle tasolle kuin aiemminkin. Jos juurenniska on jatkuvasti märkä, kasvi kuolee hukkumalla.
  • Kun muistat kastella mittarin mukaan oikein, säästyt monilta ongelmilta. Yleensä kannattaa odottaa, että mittari painuu pohjaan ja kastella sitten optimialueelle asti. Missään tapauksessa ei pidä kastella maksimin yli. Ötökät viihtyvät nimenomaan huonosti voivissa kasveissa. Esimerkiksi liiallinen kuivuminen voi tuoda ötököitä.
  • Jos käytät nimenomaan hydroviljelyyn kehiteltyä pitkävaikutteista lannoitetta, sinun ei tarvitse huolehtia lannoituksestakaan kuin hyvin harvoin.
  • Hydroviljelyssä kasvit kasvavat nopeasti, joten sinun täytyy silloin tällöin vaihtaa kasveille isompi ruukku. Se ei ole onneksi iso juttu – joka tapauksessa se on paljon vaivattomampaa kuin jokakeväinen mullanvaihto.

MITÄ VOIN ISTUTTAA (PUOLI)HYDROON?

 

Sanotaan, että oikeastaan melkein mitä tahansa voi kasvattaa (puoli)hydrossa. Jopa kaktukset menestyvät siinä. Varmimpia menestyjiä ovat melko varjoisassa paikassa viihtyvät kasvit. Viirivehka on yksi helpoimpia. Listan erityisen sopivista kasveista löydät täältä.

Kysymys on enemmänkin siitä, että kasvit pitää istuttaa oikein ja ne tarvitsevat oikeat valo-olosuhteet. Tarkista aina, viihtyykö kasvi aurinkoisella ikkunalla, itä- tai länsi-ikkunalla vai jopa pohjoisikkunalla tai sisempänä huoneessa. Ota myös selvää, haluaako kasvi kuivahtaa välillä ennen seuraavaa kastelua vai tarvitseeko se ehdottoman tasaisen kastelun. Esimerkiksi limoviikuna ei pidä siitä, että se kuivahtaa liiaksi välillä. Se kellastuttaa ja varistaa lehtiänsä eikä kasvata uusia tilalle.

Kasvi voi olla iso tai pieni. Ei haittaa, vaikka kasvi olisi aiemmin kasvanut mullassa. Voit karistaa ja vähän huuhdella multaa pois ja istuttaa sen puolihydroon.

MITÄ EROA ON HYDROLLA JA PUOLIHYDROLLA?

 

Passiivisen hydron ja puolihydron välillä ei ole muuta eroa kuin se, että hydrossa kaikki multa pestään kädenlämpöisellä vedellä kasvin juurten ympäriltä tarkasti pois tai käytetään mullattomasti juurrutettuja pistokkaita. Puolihydrossa enimmmät mullat karistellaan tai huuhdotaan pois, mutta sen suhteen ollaan suurpiirteisiä. Hoidossa ei ole mitään eroa.

MITÄ MULLAN TILALLE LAITETAAN? KÄYKÖ LECASORA?

 

Kasvit eivät tarvitse multaa kasvaakseen. (Puoli)hydroviljelyssä mullan tilalla käytetäänkin hydrosoraa. Se on siis erityisesti vesiviljelyyn tarkoitettua soraa. Lecasora ei käy, sillä se on liian hapanta. Valitse hydrosoran raekoko kasvin koon mukaan. Valikoimissamme on kolme eri raekokoa.

Koska hydrosora ei sisällä ravinteita, kasvit tarvitsevat lannoitetta säännöllisin välein.

MILLOIN SORAA PITÄÄ HUUHDELLA?

 

Hydrosora kannattaa huuhdella ennen kasvien istuttamista. Se käy helposti siten, että puhkaiset muovipussin pohjaan muutamia reikiä ja valutat yläosasta vettä, kunnes vesi on kirkasta. (Puoli)hydrossa ei haittaa, vaikka joku muru jääkin.

Jotkut istuttavat kasvinsa reikäruukkuihin, jotta voivat huuhdella kasvinsa hydrosoran jopa kerran kuukaudessa. Jos käyttää nestemäistä lannoitetta, huuhtelu onkin välttämätöntä muutaman kerran vuodessa. Itse käytän pitkävaikutteisia lannoiterakeita, jolloin soraa ei tarvitse huuhdella lainkaan. Huuhtelen soran ainoastaan silloin, kun istutan kasvin suurempaan ruukkuun.

Sorasta puheen ollen… Valitse kasveillesi oikean kokoinen hydrosora. Pistokkaiden juurruttamiseen tarvitset pienirakeisen soran. Pienikokoisille, mutta jo hyvät juuret kasvattaneille kasveille kannattaa valita hieman isommat rakeet. Suuret kasvit tarvitsevat suurikokoiset rakeet. Oikea raekoko mahdollistaa sen, että kasvit pysyvät hyvin pystyssä ja saavat parhaat mahdolliset olosuhteet juurilleen. 

MILLAINEN MITTARI (PUOLI)HYDROON TARVITAAN? KÄYKÖ KASTELUMITTARI?

 

(Puoli)hydroon tarvitaan vesitasomittari, joka ilmaisee vedenpinnan korkeuden ruukussa. Vesitasomittari (engl. water level indicator) on kaikessa yksinkertaisuudessaan muoviputki, jonka sisällä on tikku. Tikun alaosassa on ontto pallo/kappale, joka nousee vedenpinnan mukana ylöspäin. Mittarin yläosa näyttää veden minimi-, maksimi- ja optimitasot. Kun mittarin tikku on pohjassa, on aika lisätä vettä.

Sen sijaan kastelumittari on oikeasti Seramis-rouheessa kasvattamiseen tarkoitettu mittari. Kastelumittari ei siis sovi hydroviljelyyn. Erilaiset kastelupallot on tarkoitettu mullassa kasvavien kasvien loma-ajan kasteluun eivätkä siis sovi hydroviljelyyn.

Jos tavoittelet huonekasvien hoidon helppoutta sekä terveitä kasveja, vesimittari on aivan välttämätön. Ilman mittaria kastelu vaikeutuu huomattavasti: kasvit täytyy istuttaa läpinäkyvään purkkiin ja nostaa suojaruukuistaan nähdäkseen veden tason, mikä tekee kastelusta työlään. Oikea kastelu on terveiden kasvien saamisen A ja O.

Valitse mahdollisimman oikean kokoinen vesitasomittari, jotta ei tule tehtyä kasteluvirheitä.

TÄYTYYKÖ KASVIT ISTUTTAA REIKÄRUUKKUUN? TARVITSEEKO (PUOLI)HYDROSSA AINA OLLA TUPLARUUKKU? SOPIVATKO ALTAKASTELURUUKUT ISTUTTAMISEEN?

 

Asiasta näyttää olevan kahdenlaista koulukuntaa. Toiset vannovat reikäruukkujen nimeen. Itse haluan päästä mahdollisimman helpolla, joten istutan ainoastaan yhteen vedenpitävään, läpinäkymättömään ruukkuun. Käytän lasitettuja keramiikkaruukkuja, jotka ovat kauniita eivätkä tarvitse sisäruukkua. Pidän myös metalliruukuista, mutta ne tarvitsevat muovisen sisäruukun.

Käytän tuplaruukkua ainoastaan silloin, jos vedenpitävä sisäruukku on ruma ja tarvitsen sen peitteeksi kauniin suojaruukun. Käytän istutusastioina muun muassa muovisia hillopurkkeja, jogurttiämpäreitä, marjaämpäreitä ja sen sellaisia.

Jos käyttää nestemäistä lannoitetta, reikäruukkuihin istuttaminen on välttämätöntä. Nimittäin soraa täytyy huuhdella säännöllisin välein. Itse käytän pitkävaikutteisia lannoiterakeita, joten huuhtelua ei tarvita lainkaan. Minun ei siis tarvitse nostella ruukkuja suojaruukuistaan, mikä tekee kasvien hoidosta erittäin helppoa. Voin kaunistaa pinnan myös koristekivillä, koska ne saavat olla siinä seuraavaan ruukun vaihtoon asti.

 

Altakasteluruukut eivät mielestäni sovi (puoli)hydroon. En myöskään näe mitään syytä, miksi alapohja olisi tarpeellinen. Se vain estää turhaan veden kulkua juuristolle. Vesitasomittari pysyy pystyssä ilman muovikehikoita. On vain tärkeää tukea mittari hyvin hydrosoran sekaan tasapohjaisen ruukun pohjalle. Kun ottaa muoviset sisäosat pois, altakasteluruukku on erittäin hyvä. Usein sen suora, lieriön muoto on todella edullinen hydroviljelyyn. Mittari pysyy hyvin pystyssä tasaisella pohjalla ja juuret on helppo ympäröidä joka puolelta soralla.

TÄYTYYKÖ (PUOLI)HYDROSSA MITATA HAPPAMUUTTA?

 

Ei tarvitse. Jos käytät nimenomaan hydosoraa ja pitkävaikutteisia lannoiterakeita, niin mitään ongelmaa ei happamuuden suhteen ole. Sen sijaan, jos käytät lecasoraa, se on jo alun alkaenkin liian hapanta. Huomaa, että lecasoran huuhtelu ennen istutusta ei muuta sitä sopivaksi hydroviljelyyn.

ONKO KASVILLE HAITTAA SIITÄ, ETTÄ SEN JUURET KASVAVAT VESIVARASTOON ASTI? EIKÖ SE HUKU SILLOIN?

 

Monet kasvit kasvattavat nopeasti niin pitkät juuret kuin ruukkuun vain mahtuu. Ne ulottuvat siis vesivarastoon asti, mutta se ei haittaa. Monia viherkasveja voi kasvattaa jopa kokonaan vesimaljakossa. Sen sijaan kasvi voi kuolla hukkumalla, jos sen juurenniska on pitkään märkä tai jopa veden alla. Näin voi käydä, jos kasvi istutetaan liian syvälle tai vettä lisätään maksimiin tai sen yli pitkäaikaisesti. Kastele aina vain optimialueelle asti. Juurenniska on se kohta, mistä ylimmät juuret alkavat kasvaa.

MILLAISTA LANNOITETTA ANNAN (PUOLI)HYDROON ISTUTETUILLE KASVEILLE? VOINKO KÄYTTÄÄ LANNOITEPUIKKOJA, JOTKA ON TARKOITETTU MULLASSA KASVAVILLE KASVEILLE?

 

Mullassa kasvaville kasveille tarkoitetut lannoitepuikot tai muutkaan lannoitteet eivät sovi (puoli)hydroon. Hydroviljelyyn on kehitetty aivan omat lannoitteensa. Niitä on pitkävaikutteisina rakeina ja joka kastelukerralla annosteltavana nestemäisenä lannoitteena. Valikoimissamme on saksalaiset Leni Blusanan pitkävaikutteiset rakeet. Niitä tarvitsee lisätä vain noin 3-6 kuukauden välein, joten annostelu on erityisen helppoa. Liikalannoittamisen vaaraa ei ole. Kasvit ottavat ravinteet siinä suhteessa kuin niitä tarvitsevat.

Jos haluat huuhdella soraa usein, sinun ei luonnollisestikaan kannata käyttää pitkävaikutteisia rakeita, jotka tuolloin huuhtoutuvat pois ja menevät hukkaan.

Nestemäisiä lannoitteita käytettäessä sora täytyy huuhdella säännöllisin väliajoin. Muuten happamuus alkaa muuttua epäedulliseen suuntaan.

KUKKARUUKUSSANI HYDROSORAPALLOJEN PÄÄLLÄ ON JOTAKIN VALKOISTA. MITÄ SE ON JA TÄYTYYKÖ SIITÄ HUOLESTUA?

 

Eräässä kirjassa (Raikas vihreä koti – 50 huonekasvia, jotka puhdistavat ilmaa kodeissa ja toimistoissa) sanottiin, että jos kasvia kastellaan aina pinnan kautta, mineraalit saostuvat hydrosoran pinnalle. Jos haluat, voit kerätä pois ne rakeet, joissa valkoista näkyy. Lisää puhdas sora tilalle. Voit puhdistaa hydrosoran keittämällä sitä vedessä viiden minuutin ajan.

Mineraalien saostumisen soran pinnalle voi välttää kastelemalla kasteluputken kautta. Itse en ole kasteluputkia asentanut, mutta minulla on tapana kastella mittarin viereen. Minulla on rento ote (puoli)hydroviljelyyn, joten en ole ruukkuihin koristekivien alle kurkkinut ja hyvin olen pärjännyt näin.